Oirekyselyt

Tee suuntaa-antava oirekysely.

Alkoholikysely (AUDIT)Ahdistuneisuuskysely (GAD-7)Lyhyt masennuskysely (PHQ-9)Myöhäisiän masennuskysely (GDS-15)Nuorten mielialakysely (R-BDI)Pakko-oirekysely (OCI-R)Paniikkioirekysely (PDSS-SR)Pitkä masennuskysely (BDI-21)Syömishäiriökysely (SCOFF)Syömistapakysely (BES)Uupumuksen oirekysely (KEDS)

Oirekyselyt

Oirekyselyt auttavat tunnistamaan mahdollisia mielenterveyden ongelma sekä kartoittamaan hoidon tarvetta oma-aloitteisesti tai asiantuntijan ohjauksella.

Mikäli et löydä tilanteeseesi sopivaa oirekyselyä, voit kuvailla oireitasi Terapianavigaattorissa, joka ohjaa sinut täyttämään asianmukaisen oirekyselyn.

Tällä kyselyllä voit arvioida ahdistuneisuusoireitasi. Kysely perustuu DSM-5 järjestelmän yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnostisiin kriteereihin. Kyselyn voit täyttää riippumatta siitä, onko sinulla ahdistuneisuushäiriön diagnoosia.

Arvioi jokaisen väittämän kohdalla, kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua kyselyn täyttöä edeltäneen kahden viikon aikana.

1. Hermostuneisuuden-, ahdistuneisuuden- tai kireydentunne

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

2. En ole voinut lopettaa tai hallita huolestumistani

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

3. Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

4. Vaikeus rentoutua

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

5. Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

6. Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

7. Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

Tuloksesi: 0 pistettä

Vähäinen ahdistuneisuus (0-4 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa ahdistuneisuus on vähäistä.

Ajoittainen ahdistuksentunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Se on elimistön tapa varoittaa epämiellyttävistä ja mahdollisesti vaarallisistakin tilanteista. Tällöin ahdistus liittyy tiettyihin epämiellyttäviin tilanteisiin tai elämäntapahtumiin.

Jos ahdistuneisuus kuitenkin tuntuu häiritsevältä, voi ahdistuksen tai nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelman kautta saada tietoa ahdistuksesta ja oppia keinoja sen hallintaan. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää mielenterveyspalvelut-osiosta.

Joskus huono vointi johtuu muusta syystä kuin ahdistuksesta. Taustalla voi olla esimerkiksi masennusta tai uupumusta. Voinnin kartoittamista voi halutessaan jatkaa muiden Mielenterveystalon oirekyselyiden avulla.

Lievä ahdistuneisuus (5-9 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on lieviä ahdistuneisuusoireita.

Oireiden ollessa lieviä löytyy arjesta yleensä myös hetkiä, jolloin ahdistusta ei ilmene. Ajoittainen ahdistuksentunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Se on elimistön tapa varoittaa epämiellyttävistä ja mahdollisesti vaarallisistakin tilanteista. Tällöin ahdistus liittyy tiettyihin epämiellyttäviin tilanteisiin tai elämäntapahtumiin.

Kohtalainen ahdistuneisuus (10-14 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on kohtalaisia ahdistuneisuusoireita.

Ahdistuneisuusoireita ovat esimerkiksi korostunut huoli ja pelko tulevaisuudesta sekä juuttuminen murehtimiseen. Myös levottomuus, hermostuneisuus ja keholliset oireet, kuten sydämentykytys ja vapina, ovat tyypillisiä ahdistuneisuuden oireita. Oireiden ollessa kohtalaisia on ahdistus usein itsepintaista ja jatkuvaa. Arjesta löytyy kuitenkin vielä hetkiä, jolloin ahdistus ei hallitse elämää.

Tässä tilanteessa voi olla hyötyä ahdistuksen hallintakeinojen opettelusta. Ahdistuksen tai nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelman kautta voi saada lisää tietoa ahdistuksesta ja oppia keinoja sen hallintaan.

Jos oireet ovat pistemäärän kuvaamalla tasolla eikä hoitokontaktia vielä ole, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää mielenterveyspalvelut-osiosta.

Yhtenä hoitovaihtoehtona on nettiterapia. Nettiterapiassa ahdistuneisuutta käsitellään erilaisten harjoitusten avulla yhteistyössä nettiterapeutin kanssa. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä.

Vaikea ahdistuneisuus (15-21 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on vaikeita ahdistuneisuusoireita.

Oireiden ollessa vaikeita ahdistus on usein itsepintaista ja jatkuvaa. Ahdistus saattaa olla epämääräistä, eikä sen taustalla olevia huolia pysty välttämättä tarkasti nimeämään. Joskus voi tuntua siltä, että olisi helpompi nimetä ne asiat, joista ei huolehdi.

Tällä kyselyllä voit arvioida alkoholinkäyttöäsi. Kyselyn avulla saat tietoa siitä, onko alkoholinkäyttösi kohtuullista vai liittyykö siihen kohonneita riskejä. Kyselyn tulosten riskirajat on sovitettu alla valitsemallesi kohderyhmälle.

2. Kuinka monta annosta alkoholia tavallisesti otat niinä päivinä, jolloin juot alkoholia?

1–2 annosta (0 p.)

3–4 annosta (1 p.)

5–6 annosta (2 p.)

7–9 annosta (3 p.)

10 annosta tai enemmän (4 p.)

3. Kuinka usein juot yhdellä juomakerralla kuusi tai useampia alkoholiannoksia?

En koskaan (0 p.)

Noin kerran kuussa tai harvemmin (1 p.)

2–4 kertaa kuussa (2 p.)

2–3 kertaa viikossa (3 p.)

4 kertaa viikossa tai useammin (4 p.)

4. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulle on käynyt niin, että et ole pystynyt lopettamaan alkoholin juomista, kun kerran olit sen aloittanut?

En koskaan (0 p.)

Noin kerran kuussa tai harvemmin (1 p.)

2–4 kertaa kuussa (2 p.)

2–3 kertaa viikossa (3 p.)

4 kertaa viikossa tai useammin (4 p.)

5. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulta on juomisesi vuoksi jäänyt hoitamatta jokin asia, joka sinun tavallisesti olisi kuulunut hoitaa?

En koskaan (0 p.)

Noin kerran kuussa tai harvemmin (1 p.)

2–4 kertaa kuussa (2 p.)

2–3 kertaa viikossa (3 p.)

4 kertaa viikossa tai useammin (4 p.)

6. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana olet tarvinnut runsaan juomisen jälkeisenä aamuna annoksen alkoholia saadaksesi itsesi liikkeelle?

En koskaan (0 p.)

Noin kerran kuussa tai harvemmin (1 p.)

2–4 kertaa kuussa (2 p.)

2–3 kertaa viikossa (3 p.)

4 kertaa viikossa tai useammin (4 p.)

7. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana olet tuntenut syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen?

En koskaan (0 p.)

Noin kerran kuussa tai harvemmin (1 p.)

2–4 kertaa kuussa (2 p.)

2–3 kertaa viikossa (3 p.)

4 kertaa viikossa tai useammin (4 p.)

8. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulle on käynyt niin, että et ole seuraavana päivänä pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia, koska olit juonut alkoholia?

En koskaan (0 p.)

Noin kerran kuussa tai harvemmin (1 p.)

2–4 kertaa kuussa (2 p.)

2–3 kertaa viikossa (3 p.)

4 kertaa viikossa tai useammin (4 p.)

9. Oletko itse tai onko joku muu vahingoittunut alkoholinkäyttösi vuoksi?

Ei (0 p.)

Kyllä - mutta ei viimeisimmän vuoden aikana (2 p.)

Kyllä - viimeisimmän vuoden aikana (4 p.)

10. Onko joku läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu terveydenhuollon työntekijä ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi tai ehdottanut että vähentäisit juomista?

Ei (0 p.)

Kyllä - mutta ei viimeisimmän vuoden aikana (2 p.)

Kyllä - viimeisimmän vuoden aikana (4 p.)

1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia?

En koskaan (0 p.)

Noin kerran kuussa tai harvemmin (1 p.)

2–4 kertaa kuussa (2 p.)

2–3 kertaa viikossa (3 p.)

4 kertaa viikossa tai useammin (4 p.)

Tuloksesi: 0 pistettä

Riskit vähäisiä (0-7 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa alkoholinkäyttöön, jossa riskit ovat vähäisiä. Tällöin alkoholin kokonaiskulutus on kohtuullista, eikä alkoholinkäyttö hallitse elämää. Alkoholinkäytön vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä. On myös tilanteita, kuten raskaus tai tietyt pitkäaikaissairaudet, jolloin alkoholinkäytöstä kannattaa luopua kokonaan.

Riskit lievästi kasvaneet (8-10 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa alkoholinkäyttöön, joka on hieman liiallista ja johon liittyvät riskit ovat kasvaneet. Tällöin alkoholinkäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Alkoholinkäytön vähentäminen on helpompaa, mitä aiemmin siihen ryhtyy.

Riskit vähäisiä (0-5 pistettä)

Riskit lievästi kasvaneet (6-10 pistettä)

Riskit vähäisiä (0-4 pistettä)

Riskit lievästi kasvaneet (5-10 pistettä)

Riskit selvästi kasvaneet (11-14 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa alkoholinkäyttöön, joka on liiallista ja voi aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tämä voi liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään alkoholiriippuvuudeksi. Tämä kysely ei kuitenkaan yksinään tee diagnoosia, vaan siihen tarvitaan lääkäriä.

Riskit suuria (15-19 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa usein tapahtuvaan ja runsaaseen alkoholinkäyttöön, joka aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tällöin riski sairastua vakavasti on merkittävä. Tämä voi liittyä alkoholiriippuvuuteen, joka on diagnosoitava häiriö. Tämä kysely ei kuitenkaan yksinään tee diagnoosia, vaan siihen tarvitaan lääkäriä.

Riskit erittäin suuria (20-40 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa usein tapahtuvaan ja runsaaseen alkoholinkäyttöön, joka aiheuttaa vaikeita sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tällöin riski sairastua vakavasti on merkittävä. Tämä voi liittyä alkoholiriippuvuuteen, joka on diagnosoitava häiriö. Tämä kysely ei kuitenkaan yksinään tee diagnoosia, vaan siihen tarvitaan lääkäriä.

MiesNainenSeniori (>65v)

Olen

Tällä Patient Health Questionnaire -masennuskyselyllä voit arvioida mahdollisia masennusoireitasi. Voit täyttää kyselyn riippumatta siitä, onko sinulla masennuksen diagnoosia vai ei.

Valitse jokaisen kysymyksen alta vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten tilannettasi ja tuntemuksiasi. Vastaa sen mukaan, miten olet tuntenut viimeisten kahden viikon aikana tämä päivä mukaan lukien.

1. Kiinnostus asioiden tekemiseen on hyvin vähäistä tai ei juuri tuota mielihyvää.

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

2. Alakuloisuus, masentuneisuus tai toivottomuus

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

3. Nukahtamis- tai nukkumisvaikeudet tai liiallinen nukkuminen

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

4. Väsymys tai energian puute

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

5. Ruokahaluttomuus tai liiallinen syöminen

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

6. Tyytymättömyys omaan itseen tai tunne siitä, että on epäonnistunut tai laiminlyönyt itseään tai perhettään

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

7. Vaikeus keskittyä pidemmäksi aikaa asioihin, kuten lehden lukemiseen tai television katseluun

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

8. Puhumisen tai liikkumisen hitaus, jonka muutkin voisivat huomata. Tai vastakohtaisesti niin hermostunut olo, että se saa liikkumaan paljon tavallista enemmän

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

9. Ajatukset siitä, että olisi parempi olla kuollut tai että voisi vahingoittaa itseään jollakin tavalla

Ei lainkaan (0 p.)

Useana päivänä (1 p.)

Suurimpana osana päivistä (2 p.)

Lähes joka päivä (3 p.)

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei masennusoireita (0-4 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa mieliala on normaali ja hyvä eikä masennuksen oireita ole.

Ajoittaiset surun-, pettymyksen- ja alakulontunteet kuuluvat ihmisen normaaliin tunteiden kirjoon. Ne ovat luonnollisia reaktioita menetyksiin, elämänmuutoksiin ja muihin kuormittaviin elämäntilanteisiin. Mieliala lähtee tavallisesti vähitellen kohenemaan, kun tapahtumasta aletaan toipua. Suurimmalla osalla ihmisistä alakulo ei pahene kliiniseksi masennukseksi asti.

Lieviä masennusoireita (5-9 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa mieliala on hieman normaalia matalampi ja lieviä masennuksen oireita esiintyy. Oireilu on kuitenkin ajoittaista tai lievää, eikä se vielä viittaa masennukseen.

Lievä masennus (10-14 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa alentuneeseen mielialaan ja lieviin masennuksen oireisiin.

Masennuksen oireita ovat esimerkiksi alakuloisuus sekä vaikeus kokea mielihyvää asioista, joista on ennen nauttinut. Masennukseen liittyy myös aloittamisen vaikeutta, väsymystä ja päätöksenteon hankaluuksia. Itsetunto on usein heikentynyt, tulevaisuus näyttää synkältä ja ruokahalu vähentynyt. Masennusoireiden ollessa lieviä on ulkoisilla tapahtumilla yleensä vielä vaikutuksia mielialaan ja arjesta löytyy myös hyviä hetkiä.

Ajoittaiset surun-, pettymyksen- ja alakulontunteet ovat normaaleja reaktioita menetyksiin, elämänmuutoksiin ja muihin kuormittaviin elämäntilanteisiin. Jos mieliala on alavireinen pitkään ja surullisuuden lisäksi esiintyy myös muita yllä kuvattuja oireita, saattaa kyseessä olla mielenterveyden häiriö, jota nimitetään masennukseksi.

Masennusta voidaan hoitaa. Tässä tilanteessa on tärkeää keskustella tuntemuksista toisen henkilön kanssa. Jos läheisille puhuminen ei helpota, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen

Kohtalainen masennus (15-19 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa selkeästi alentuneeseen mielialaan ja kohtalaisiin masennuksen oireisiin.

Itsetunto on usein heikentynyt, tulevaisuus näyttää synkältä ja ruokahalu vähentynyt. Masennusoireiden ollessa kohtalaisia nämä tuntemukset ovat läsnä arjessa suurimman osan aikaa.

Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään masennukseksi.

Masennusta voidaan hoitaa. Mikäli hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Vakava masennus (20-27 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa selvästi alentuneeseen mielialaan ja vakaviin masennuksen oireisiin.

Masennusoireiden ollessa vakavia alakuloinen mieliala on yleensä arjessa jatkuvasti läsnä. Saattaa jopa tuntua siltä, ettei mikään enää kohenna mielialla.

Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään masennukseksi.

Masennusta voidaan hoitaa. Mikäli hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan. Mikäli ilmenee vakavia vihantunteita itseä kohtaan, itsetuhoisia ajatuksia tai suunnitelmia itsemurhan toteuttamisesta, on tärkeää hakeutua ammattiavun piiriin viivyttelemättä.

Tällä kyselyllä voit arvioida mahdollisia masennusoireitasi. Kyselyn voit täyttää riippumatta siitä, onko sinulla masennuksen diagnoosia. Kysely soveltuu erityisesti yli 65-vuotiaille.

Vastaa jokaiseen kysymykseen ”kyllä” tai ”ei” sen mukaan, kumpi vaihtoehto kuvaa paremmin tuntemuksiasi.

1. Oletko periaatteessa tyytyväinen elämääsi?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

2. Oletko luopunut monista riennoistasi ja harrastuksistasi?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

3. Tuntuuko elämäsi tyhjältä?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

4. Pitkästytkö usein?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

5. Oletko enimmäkseen hyvällä tuulella?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

6. Pelkäätkö, että sinulle voi tapahtua jotain pahaa?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

7. Tunnetko enimmäkseen olevasi iloinen?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

8. Tunnetko itsesi usein avuttomaksi?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

9. Oletko mieluummin kotona kuin lähdet ulos ja teet uusia asioita?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

10. Onko sinulla mielestäsi enemmän muistihäiriöitä kuin ihmisillä yleensä?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

11. Onko sinun tällä hetkellä hyvä elää?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

12. Tunnetko itsesi nykyisellään jokseenkin arvottomaksi?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

13. Tunnetko olevasi täynnä tarmoa?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

14. Tuntuuko sinusta, että tilanteesi on toivoton?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

15. Tuntuuko, että useimmilla ihmisillä menee paremmin kuin sinulla?

Kyllä (0 p.)

Ei (1 p.)

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei masennusoireita (0-4 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa normaaliin ja hyvään mielialaan. Tällöin masennuksen oireita ei vaikuta olevan.

Lieviä masennusoireita (5-8 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa alentuneeseen mielialaan ja lieviin masennuksen oireisiin.

Toisinaan masennuksen oireiden luullaan olevan osa normaalia vanhenemista. Tämä näkemys on kuitenkin virheellinen, eikä vanhuuteen pitäisi liittyä sen enempää negatiivisia tunteita kuin muihinkaan ikävaiheisiin.

Keskivaikeita masennusoireita (9-11 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa selkeästi alentuneeseen mielialaan ja keskivaikeisiin masennuksen oireisiin. Masennusoireiden ollessa keskivaikeita, ovat negatiiviset tuntemukset läsnä arjessa suurimman osan aikaa.

Tässä tilanteessa alentunut mieliala saattaa liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään masennukseksi. Masennusta voidaan hoitaa. Jos hoitokontaktia ei ole ennestään, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Vaikeita masennusoireita (12-15 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa selvästi alentuneeseen mielialaan ja vaikeisiin masennusoireisiin.

Tällä kyselyllä voit arvioida mahdollisten pakko-oireidesi voimakkuutta.

Kyselyn lauseet liittyvät kokemuksiin, joita useiden ihmisten arkielämään liittyy. Valitse vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten, kuinka paljon kyseinen kokemus on vaivannut tai häirinnyt sinua viimeisen kuukauden aikana.

1. Olen säästänyt niin paljon tavaroita, että ne alkavat olla tiellä.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

2. Tarkistan asioita useammin kuin olisi tarpeen.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

3. Hermostun, jos tavarat eivät ole oikeassa järjestyksessä.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

4. Minun on pakko laskea samalla, kun teen asioita.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

5. Minun on vaikea koskea esinettä, jos tiedän, että vieraat ihmiset tai jotkut tietyt ihmiset ovat koskeneet siihen.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

6. Minun on vaikea hallita omia ajatuksiani.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

7. Kerään tavaroita, joita en tarvitse.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

8. Tarkistan toistuvasti ovia, ikkunoita, lipastoja jne.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

9. Hermostun, jos toiset muuttavat järjestystä, johon olen tavarat laittanut.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

10. Minusta tuntuu, että minun pitää toistaa tiettyjä numeroita.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

11. Minun täytyy joskus peseytyä tai puhdistautua sen vuoksi, että pelkään joutuneeni kosketuksiin jonkun tartuttavan tai saastuttavan aineen kanssa.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

12. Epämiellyttävät ajatukset, joita tulee mieleeni oman tahtoni vastaisesti, hermostuttavat minua.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

13. Vältän tavaroiden pois heittämistä, koska pelkään, että saattaisin tarvita niitä myöhemmin.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

14. Tarkistan sähkölaitteet, vesihanat ja valokatkaisijat useita kertoja sammutettuani ne.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

15. Minulle on tärkeää, että tavarat on järjestetty tiettyyn järjestykseen.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

16. Ajattelen, että on olemassa hyviä ja huonoja numeroita.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

17. Pesen käsiäni useammin ja pidempään kuin on tarpeen.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

18. Minulle tulee usein epämiellyttäviä ajatuksia, joista minun on vaikea päästä eroon.

Ei ollenkaan (0 p.)

Vähän (1 p.)

Kohtalaisesti (2 p.)

Paljon (3 p.)

Erittäin paljon (4 p.)

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei merkittäviä pakko-oireita (0-15 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa ei ole merkittäviä pakko-oireita.

Pakko-oireita ovat pakkoajatukset ja pakkotoiminnot. Pakkoajatuksilla tarkoitetaan toistuvia itselle vieraita ahdistavia ajatuksia, joita on vaikeaa tai mahdotonta saada mielestä pois. Pakkoajatukset liittyvät usein hygieniaan, järjestykseen, sairauksien pelkoon tai epäilyyn siitä, että on vahingossa satuttanut jotakuta. Ne voivat olla luonteeltaan myös väkivaltaisia tai seksuaalisia.

Pakkotoiminnot ovat erilaisia pakonomaisesti toistettavia toimintoja, joiden tarkoituksena on lievittää pakkoajatusten tuottamaa ahdistuksen tunnetta tai estää jotakin pahaa tapahtumasta. Pakkotoiminnot voivat liittyä esimerkiksi peseytymiseen, asioiden järjestämiseen, laskemiseen tai asioiden tarkastamiseen.

Ohimenevät tai lievät pakkoajatukset ja -toiminnot ovat hyvin tavallisia. Lähes jokainen saattaa joskus esimerkiksi matkalle lähtiessään tarkistaa hellan nappulat turhan monta kertaa tai kokea mieleen nousevan ajatuksia, joita ei tahtoisi ajatella. Jos tällaiset ajatukset ja toiminnot eivät vie merkittävästi aikaa, aiheuta voimakasta ahdistusta tai muuten haittaa elämänlaatua, ei tarvetta ammattiavulle yleensä ole.

Lieviä pakko-oireita (16-20 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on lieviä pakko-oireita.

Pakko-oireita ovat pakkoajatukset ja pakkotoiminnot. Pakkoajatuksilla tarkoitetaan toistuvia itselle vieraita ahdistavia ajatuksia, joita on vaikea tai mahdoton saada mielestä pois. Pakkoajatukset liittyvät usein hygieniaan, järjestykseen, sairauksien pelkoon tai epäilyyn siitä, että on vahingossa satuttanut jotakuta. Ne voivat olla luonteeltaan myös väkivaltaisia tai seksuaalisia.

Ohimenevät tai lievät pakkoajatukset ja -toiminnot ovat hyvin tavallisia. Lähes jokainen saattaa joskus esimerkiksi matkalle lähtiessään tarkistaa hellan nappulat turhan monta kertaa tai kokea mieleen nousevan ajatuksia, joita ei tahtoisi ajatella. Jos tällaiset ajatukset ja toiminnot alkavat viedä merkittävästi aikaa, aiheuttavat voimakasta ahdistusta tai muuten haittaavat arjessa pärjäämistä, on pakko-oireisiin syytä hakea apua.

Merkittäviä pakko-oireita (21-72 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on merkittäviä pakko-oireita.

Pakko-oireinen häiriö

Tässä tilanteessa oireet saattavat liittyä mielenterveyden häiriöön, jota nimitetään pakko-oireiseksi häiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä tämän kyselyn pohjalta voi tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Pakko-oireita saattaa esiintyä myös muiden neurologisten tai psyykkisten häiriöiden, kuten Touretten syndrooman ja yleistyneen ahdistuneisuuden yhteydessä.

Ihmiset häpeävät usein pakko-oireitaan ja haluavat peitellä niitä. Etenkin väkivaltaiset ja seksuaaliset mielikuvat aiheuttavat voimakasta ahdistusta, eikä niistä välttämättä haluta puhua. Pakko-oireita ei kuitenkaan ole syytä hävetä. Pakkoajatukset eivät heijastele henkilön ajatus- ja arvomaailmaa, eivätkä pakko-oireiseen häiriöön liittyvät väkivaltaiset ajatukset lisää kyseisen teon toteuttamisen riskiä. Päinvastoin pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät eivät käytännössä koskaan toteuta pakkoajatuksensa mukaisia väkivallan tekoja. Pakko-oireista häiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti, joten oireista puhuminen ja avun hakeminen on ensiarvoisen tärkeää.

Avun hakeminen

Pakko-oireiden ollessa merkittäviä, ne alkavat yleensä viedä huomattavasti aikaa, aiheuttavat voimakasta ahdistusta tai muuten haittaavat arjessa pärjäämistä. Tällöin on todennäköisesti syytä hakea ammattiapua. Jos hoitokontaktia ei ennestään ole ja pakko-oireet tuntuvat häiritseviltä, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Tällä kyselyllä voit arvioida mahdollisia paniikkioireitasi sekä niiden aiheuttamaa haittaa. Kysely perustuu paniikkihäiriön diagnostisiin kriteereihin. Kyselyn voit täyttää riippumatta siitä, onko lääkäri asettanut sinulle kyseisen diagnoosin.

Valitse jokaisen kysymyksen kohdalta se vastausvaihtoehto, joka kuvaa parhaiten kokemuksiasi viimeisen viikon aikana.

Osassa alla olevista kysymyksistä viitataan paniikkikohtauksiin tai lievempiin oirekohtauksiin. Kumpaankin näistä liittyy ainakin neljä alla listattua oiretta. Paniikkikohtauksella tarkoitetaan äkillistä kohtauksittaista pelon tai epämiellyttävyyden tunnetta. Jotta voitaisiin puhua äkillisestä kohtauksesta, tulee oireiden saavuttaa huippunsa 10 minuutin kuluessa kohtauksen alkamisesta. Lievemmissä oirekohtauksissa ei ole samaa aikakriteeriä.

Kohtauksen mahdollisia oireita ovat: kiihtynyt pulssi tai sydämen tykytys; hikoilu; vapina tai tärinä; hengästyneisyys; pahoinvointi; tukehtumisen tunne; epätodellinen olo; puutuneisuus tai pistely; kylmät väreet tai kuumat aallot; kontrollin menettämisen tai hulluksi tulemisen pelko; kuoleman pelko; huimaus tai pyörtymisen tunne; rintakipu tai epämiellyttävä tunne rintakehässä.

1. Kuinka monta paniikkikohtausta ja lievempää oirekohtausta sinulla on ollut viimeisen viikon aikana?

Ei paniikkikohtauksia tai lievempiä oirekohtauksia (0 p.)

Lievä: Ei paniikkikohtauksia ja korkeintaan yksi lievempi oirekohtaus päivässä. (1 p.)

Kohtalainen: Yksi tai kaksi paniikkikohtausta viikossa ja/tai useita lievempiä oirekohtauksia päivässä. (2 p.)

Vakava: Yli kaksi paniikkikohtausta viikossa mutta ei keskimäärin yli yhtä kohtausta päivässä. (3 p.)

Äärimmäinen: Paniikkikohtauksia on ollut useammin kuin kerran päivässä suurimman osan viikosta. (4 p.)

2. Jos sinulla on ollut paniikkikohtauksia viimeisen viikon aikana, kuinka ahdistavilta (epämiellyttäviltä, pelottavilta) ne tuntuivat kohtauksen aikana?

Kohtaukset eivät olleet lainkaan ahdistavia tai paniikkikohtauksia / lievempiä oirekohtauksia ei ole esiintynyt viimeisen viikon aikana. (0 p.)

Kohtaukset olivat lievästi ahdistavia mutta ahdistus ei ollut liian voimakasta. (1 p.)

Kohtaukset olivat kohtalaisen ahdistavia. Ahdistus oli voimakasta mutta hallittavissa. (2 p.)

Kohtaukset olivat huomattavan ahdistavia. Ahdistus oli hyvin voimakasta. (3 p.)

Kohtaukset olivat äärimmäisen ahdistavia. Ahdistus oli äärimmäistä kaikkien kohtausten aikana. (4 p.)

3. Kuinka paljon olet viimeisen viikon aikana huolehtinut tai kokenut ahdistusta siitä, milloin seuraava paniikkikohtaus saattaa tulla tai kokenut muita kohtaukseen liittyviä pelkoja (esimerkiksi pelännyt, että kohtaukset olisivat merkki fyysisistä tai psyykkisistä ongelmista tai ne voisivat aiheuttaa kiusallisia sosiaalisia tilanteita)?

En lainkaan. (0 p.)

Ahdistus on ollut satunnaista tai lievää. (1 p.)

Ahdistus on ollut säännöllistä tai kohtalaista. (2 p.)

Ahdistusta on ollut hyvin usein tai se on ollut hyvin häiritsevää. (3 p.)

Ahdistus on ollut lähes jatkuvaa ja kyvyttömyyttä aiheuttavaa. (4 p.)

4. Oletko viimeisen viikon aikana vältellyt tai pelännyt joitakin paikkoja tai tilanteita, koska olet pelännyt niiden laukaisevan paniikkikohtauksen? TAI olisitko vältellyt tai pelännyt vastaavista syistä joitakin paikkoja tai tilanteita, jos niitä olisi tullut eteesi viimeisen viikon aikana. Jos vastasit myöntävästi ainakin toiseen kysymykseen, arvioi kokemasi pelon ja välttelyn vaikeusaste viimeisen viikon aikana.

Ei pelkoa tai välttelyä. (0 p.)

Lievä: Pelko ja/tai välttely oli satunnaista. Yleensä pystyin kohtaamaan tai sietämään tilanteen. Elämäntapani ovat muuttuneet korkeintaan vähäisesti tästä johtuen. (1 p.)

Kohtalainen: Pelko ja/tai välttely oli huomattavaa mutta pysyi hallittavissa. Välttelin joitain tilanteita

Vaikea: Välttely oli laajamittaista. Elämäntyylini on muuttunut huomattavasti välttelyn vuoksi. Tämä on vaikeuttanut tavallisten toimintojen suorittamista. (3 p.)

Äärimmäinen: Pelko ja/tai välttely oli kokonaisvaltaisesti kyvyttömyyttä aiheuttavaa. Olen joutunut tekemään elämäntyyliini laajoja muutoksia jotka ovat johtaneet tärkeiden tehtävien tekemättä jättämiseen. (4 p.)

5. Oletko viimeisen viikon aikana vältellyt tai pelännyt jotakin toimintaa, koska se aiheuttaa paniikkikohtauksen kaltaisia kehollisia tuntemuksia tai koska pelkäsit, että se saattaisi laukaista paniikkikohtauksen? TAI olisitko vältellyt tai pelännyt vastaavista syistä jotakin toimintaa, jos siihen olisi tämän viikon aikana pitänyt ryhtyä?

En vältellyt tilanteita tai toimintoja ahdistavista kehollisista tuntemuksista johtuen. (0 p.)

Lievä: Pelko ja/tai välttely oli satunnaista. Yleensä pystyin kohtaamaan toiminnat jotka aiheuttavat kehollisia tuntemuksia ja selvisin niistä vähäisellä ahdistuksella. Elämäntyylini on muuttunut vain vähän välttelyn takia. (1 p.)

Kohtalainen: Välttely oli huomattavaa

Vakava: Välttely oli laajamittaista. Elämäntyylini on muuttunut huomattavasti tai toimintakykyni on heikentynyt. (3 p.)

Äärimmäinen: Välttely oli kokonaisvaltaista ja kyvyttömyyttä aiheuttavaa. Elämäntyylini on muuttunut laajamittaisesti tästä johtuen sillä tärkeät tehtävät tai toimet ovat jääneet tekemättä. (4 p.)

6. Kuinka paljon yllä kuvatut oireet haittasivat työkykyäsi tai suoriutumistasi kotitöistä viimeisen viikon aikana?

Oireet eivät haitanneet työkykyäni tai suoriutumistani kotitöistä. (0 p.)

Oireet haittasivat työkykyäni tai suoriutumistani kotitöistä lievästi. Pystyin kuitenkin tekemään lähes kaiken mitä olisin tehnyt ilman näitä ongelmia. (1 p.)

Oireet vaikuttivat työkykyyni tai suoriutumiseeni kotitöissä merkittävästi mutta kykenin silti tekemään asiat jotka minun täytyi tehdä. (2 p.)

Oireet haittasivat työkykyäni tai suoriutumistani kotitöistä runsaasti. Moni tärkeä tehtävä jäi tekemättä oireistani johtuen. (3 p.)

Oireet johtivat äärimmäiseen kyvyttömyyteen. Olin pääasiallisesti kykenemätön suoriutumaan mistään töihin tai kodinhoitoon liittyvistä vastuistani. (4 p.)

7. Kuinka paljon paniikkikohtaukset, lievemmät oirekohtaukset, huoli kohtauksista ja tilanteiden tai toimintojen pelko haittasivat sosiaalista elämääsi viimeisen viikon aikana?

Mahdolliset ongelmat eivät haitanneet sosiaalisia suhteitani. (0 p.)

Ongelmat häiritsivät lievästi sosiaalista elämääni. Pystyin kuitenkin tekemään lähes kaiken mitä olisin tehnyt ilman näitä ongelmia. (1 p.)

Ongelmat haittasivat merkittävästi sosiaalista elämääni mutta pystyin tekemään suurimman osan asioista mutta pystyin tekemään suurimman osan asioista kun yritin tarpeeksi. (2 p.)

Ongelmat haittasivat runsaasti sosiaalista elämääni. Moni sosiaalinen asia jäi näiden ongelmien takia tekemättä. (3 p.)

Ongelmat aiheuttivat äärimmäistä kyvyttömyyttä. En kyennyt lähes lainkaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. (4 p.)

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei paniikkioireita (0-1 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa siihen, että merkittäviä paniikkioireita ei ole.

Ajoittaiset pelon ja paniikin tunteet ovat luonnollinen ja normaali osa elämää. Pelon ja paniikin tarkoitus on valmistaa meitä toimimaan tehokkaasti uhkaavissa tilanteissa.

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä, ja noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana. Paniikkikohtaus saattaa syntyä esimerkiksi äkillisessä stressaavassa tilanteessa tai olla reaktio pidempiaikaiseen kielteisenä koettuun elämänmuutokseen, kuten eroon. Myös liiallinen alkoholin tai kahvin juominen saattaa laukaista paniikkikohtauksen.

Jos paniikkikohtaus ei toistu eikä uusien kohtausten pelko ala hallita elämää, ei tarvetta ammattiavulle yleensä ole. Yksittäinenkin paniikkikohtaus voi kuitenkin olla hyvin ahdistava kokemus, ja asiasta voikin olla hyvä keskustella läheisten kanssa.

Vähäisiä paniikkioireita (2-5 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa vähäisiin paniikkioireisiin.

Paniikkikohtauksessa elimistömme valmistautuu reagoimaan uhkaavaan tilanteeseen, vaikka mitään ulkoista uhkaa ei todellisuudessa ole. Elimistön äkillinen hälytystilaan virittäytyminen on syynä paniikkikohtauksen kehollisiin oireisiin, kuten sydämentykytykseen, hengityksen kiihtymiseen, hikoiluun ja vapinaan. Näihin fyysisiin oireisiin yhdistyy paniikkikohtauksessa yleensä psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, halua paeta sekä pelkoa kuolemasta, hallinnan tunteen menettämisestä tai hulluksi tulemisesta. Voimakkaista oireista huolimatta paniikkikohtaukset ovat kuitenkin täysin vaarattomia.

Lieviä paniikkioireita (6-9 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa lieviin paniikkioireisiin.

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä, ja noin 10–15 % ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana. Jos paniikkikohtaukset alkavat toistua ja oireet tai niiden pelko alkavat haitata arkea, saattaa kyseessä olla mielenterveyden häiriö, jota nimitetään paniikkihäiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä päätelmiä voi tehdä vain tämän kyselyn pohjalta.

Hoito

Paniikkikohtauksista ja mahdollisesta paniikkihäiriöstä voi päästä eroon. Paniikin omahoito-ohjelman avulla voi opetella keinoja paniikkikohtausten hallitsemiseen. Omatoimisen harjoittelun tavoitteena on myös lievittää kohtauksiin liittyviä pelkoja ja tilanteiden välttelyä.

Jos läheisten kanssa keskusteleminen ja omatoiminen harjoittelu ei kohenna oloa, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Kohtalaisia paniikkioireita (10-13 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa kohtalaisiin paniikkioireisiin.

Paniikkikohtauksessa elimistömme valmistautuu toimimaan uhkaavassa tilanteessa, vaikka mitään ulkoista uhkaa ei todellisuudessa ole. Elimistön äkillinen hälytystilaan virittäytyminen on syynä paniikkikohtauksen kehollisiin oireisiin, kuten sydämentykytykseen, hengityksen kiihtymiseen, hikoiluun ja vapinaan. Näihin fyysisiin oireisiin yhdistyy paniikkikohtauksessa yleensä psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, halua paeta sekä pelkoa kuolemasta, hallinnan tunteen menettämisestä tai hulluksi tulemisesta. Voimakkaista oireista huolimatta paniikkikohtaukset ovat kuitenkin täysin vaarattomia.

Paniikkioireiden ollessa kohtalaisia, yhdistyy paniikkikohtauksiin yleensä joukko muita elämään kielteisesti vaikuttavia oireita. Paniikkikohtausten epämiellyttävyyden vuoksi niitä saatetaan alkaa pelätä etukäteen. Tämän voi johtaa sellaisten tilanteiden ja tekemisten välttämiseen, jotka voisivat laukaista paniikkikohtauksen. Välttely voi kapeuttaa elämää huomattavasti sekä haitata esimerkiksi ihmissuhteita ja työkykyä.

Tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa paniikkioireet saattavat liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään paniikkihäiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu kuitenkin aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä päätelmiä voi tehdä vain tämän kyselyn pohjalta.

Hoito

Jos läheisten kanssa keskusteleminen ja omatoiminen harjoittelu ei kohenna oloa, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Merkittäviä paniikkioireita (14-28 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa merkittäviin paniikkioireisiin.

Paniikkioireiden ollessa merkittäviä, yhdistyy paniikkikohtauksiin yleensä joukko muita elämään kielteisesti vaikuttavia oireita. Paniikkikohtausten epämiellyttävyyden vuoksi niitä saatetaan pelätä etukäteen. Tämän voi johtaa sellaisten tilanteiden ja tekemisten välttämiseen, jotka voisivat laukaista paniikkikohtauksen. Välttely voi kapeuttaa elämää huomattavasti sekä haitata esimerkiksi ihmissuhteita ja työkykyä.

Hoito

Paniikkihäiriötä voidaan hoitaa. Mikäli tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa ei vielä ole hoitokontaktia, on suositeltavaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen

Tällä Beck Depression Inventory -masennuskyselyllä voit arvioida mahdollisia masennusoireitasi. Voit täyttää kyselyn riippumatta siitä, onko sinulla masennuksen diagnoosia vai ei.

Valitse jokaisen numeron alta vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten tilannettasi ja tuntemuksiasi. Vastaa sen mukaan, miten olet tuntenut viimeisen viikon aikana, tämä päivä mukaan lukien.

1. Surullisuus

En ole surullinen (0 p.)

Olen alakuloinen ja surullinen (1 p.)

Olen tuskastumiseen asti surullinen ja alakuloinen (2 p.)

Olen niin onneton etten enää kestä (3 p.)

2. Tulevaisuuden pelko

Tulevaisuus ei masenna eikä pelota minua (0 p.)

Tulevaisuus pelottaa minua (1 p.)

Minusta tuntuu ettei tulevaisuudella ole tarjottavanaan minulle juuri mitään (2 p.)

Minusta tuntuu että tulevaisuus on toivoton. En jaksa uskoa että asiat muuttuvat tästä parempaan päin (3 p.)

3. Epäonnistumisen tunne

En tunne epäonnistuneeni (0 p.)

Minusta tuntuu että olen epäonnistunut useammin kuin muut ihmiset (1 p.)

Elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia (2 p.)

Minusta tuntuu että olen täysin epäonnistunut ihmisenä (3 p.)

4. Asioista nauttiminen

En ole erityisen haluton (0 p.)

En osaa nauttia asioista niin kuin ennen (1 p.)

Minusta tuntuu etten saa tyydytystä juuri mistään (2 p.)

Olen haluton ja tyytymätön kaikkeen (3 p.)

5. Syyllisyyden tunne

En tunne erityisemmin syyllisyyttä (0 p.)

Minusta tuntuu että olen aika huono ja kelvoton (1 p.)

Nykyään tunnen itseni huonoksi ja kelvottomaksi melkein aina (2 p.)

Tunnen olevani erittäin huono ja arvoton (3 p.)

6. Rangaistuksen ansaitseminen

En koe että minua rangaistaan (0 p.)

Tunnen että jotain pahaa voi sattua minulle (1 p.)

Uskon että kohtalo rankaisee minua (2 p.)

Tunnen että olen tehnyt sellaista josta minua on syytäkin rangaista (3 p.)

7. Pettymyksen tunne

En ole pettynyt itseeni (0 p.)

Olen pettynyt itseeni (1 p.)

Inhoan itseäni (2 p.)

Vihaan itseäni (3 p.)

8. Itsekritiikki

Tunnen että olen yhtä hyvä kuin muutkin (0 p.)

Kritisoin itseäni heikkouksista (1 p.)

Moitin itseäni virheistäni (2 p.)

Moitin itseäni kaikesta mikä 'menee pieleen' (3 p.)

9. Itsetuhoisuus

En ole ajatellut vahingoittaa itseäni (0 p.)

Olen joskus ajatellut itseni vahingoittamista mutten kuitenkaan tee niin (1 p.)

Mielessäni on selvät itsemurhasuunnitelmat (2 p.)

Tapan itseni kun siihen tulee tilaisuus (3 p.)

10. Itkeminen

En itke tavallista enempää (0 p.)

Itken nykyään aiempaa enemmän (1 p.)

Itken nykyään jatkuvasti (2 p.)

Kykenin ennen itkemään mutta nyt en pysty vaikka haluaisin (3 p.)

11. Ärtyneisyys

En ole sen ärtyneempi kuin ennenkään (0 p.)

Ärsyynnyn aiempaa herkemmin (1 p.)

Tunnen että olen ärtynyt koko ajan (2 p.)

Minua eivät enää liikuta asiat joista aiemmin raivostuin (3 p.)

12. Kiinnostus muita ihmisiä kohtaan

Olen edelleen kiinnostunut muista ihmisistä (0 p.)

Muut kiinnostavat minua aiempaa vähemmän (1 p.)

Kiinnostukseni ja tunteeni muita kohtaan ovat miltei kadonneet (2 p.)

Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni muita kohtaan enkä välitä heistä enää lainkaan (3 p.)

13. Päätöksien tekeminen

Pystyn tekemään päätöksiä kuten ennenkin (0 p.)

Yritän lykätä päätöksentekoa (1 p.)

Minun on hyvin vaikeata tehdä päätöksiä (2 p.)

En pysty enää lainkaan tekemään päätöksiä (3 p.).3

14. Ulkonäkö

Mielestäni ulkonäköni ei ole muuttunut (0 p.)

Olen huolissani siitä että näytän vanhalta tai etten näytä miellyttävältä (1 p.)

Minusta tuntuu että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi niin etten näytä miellyttävältä (2 p.)

Tunnen olevani ruma ja vastenmielisen näköinen (3 p.)

15. Työkyky

Työkykyni on säilynyt ennallaan (0 p.)

Työn aloittaminen vaatii minulta ylimääräisiä ponnistuksia (1 p.)

Saadakseni aikaan jotakin minun on suorastaan pakotettava itseni siihen (2 p.)

En kykene lainkaan tekemään työtä (3 p.)

16. Uni

Nukun yhtä hyvin kuin ennen (0 p.)

Olen aamuisin väsyneempi kuin ennen (1 p.)

Herään nykyisin 1-2 tuntia normaalia aikaisemmin enkä nukahda enää uudelleen (2 p.)

Herään aikaisin joka aamu enkä pysty nukkumaan viittä tuntia pitempään yhtäjaksoisesti (3 p.)

17. Väsymys

En väsy sen nopeammin kuin ennen (0 p.)

Väsyn nopeammin kuin ennen (1 p.)

Väsyn lähes tyhjästä (2 p.)

Olen liian väsynyt tehdäkseni mitään (3 p.)

18. Ruokahalu

Ruokahaluni on ennallaan (0 p.)

Ruokahaluni on huonompi kuin ennen (1 p.)

Ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen (2 p.)

Minulla ei ole lainkaan ruokahalua (3 p.)

19. Paino

Painoni on pysynyt viime aikoina ennallaan (0 p.)

Olen laihtunut yli 2

Olen laihtunut yli 5 kg (2 p.)

Olen laihtunut yli 7

20. Terveys ja ruumiintuntemukset

En ajattele terveyttäni tavallista enempää (0 p.)

Kiinnitän tavallista enemmän huomiota särkyihin ja kipuihin tai vatsavaivoihin (1 p.)

Tarkkailen ruumiintuntemuksiani niin paljon ettei muille ajatuksille jää aikaa (2 p.)

Terveyteni ja tuntemusteni ajatteleminen on kokonaan vallannut mieleni (3 p.)

21. Sukupuolielämä

Kiinnostukseni sukupuolielämään on pysynyt ennallaan (0 p.)

Kiinnostukseni sukupuolielämään on vähentynyt (1 p.)

Kiinnostukseni sukupuolielämään on huomattavasti vähäisempää kuin aikaisemmin (2 p.)

Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni sukupuolielämään (3 p.)

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei masennusta (0-9 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa mieliala on normaali ja hyvä eikä masennuksen oireita ole.

Ajoittaiset surun, pettymyksen ja alakulon tunteet kuuluvat ihmisen normaaliin tunteiden kirjoon. Ne ovat luonnollisia reaktioita menetyksiin, elämänmuutoksiin ja muihin kuormittaviin elämäntilanteisiin. Mieliala lähtee tavallisesti vähitellen kohenemaan, kun tapahtumasta aletaan toipua. Suurimmalla osalla ihmisistä alakulo ei pahene kliiniseksi masennukseksi asti.

Jos kuitenkin mieliala tuntuu alentuneelta ja tilanteeseen halutaan muutosta, voi hyötyä olla omatoimisesta työskentelystä mielialan kohentamiseksi.

Lievä masennus (10-18 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa alentuneeseen mielialaan ja lieviin masennuksen oireisiin.

Masennuksen oireita ovat esimerkiksi alakuloisuus ja vaikeus kokea mielihyvää asioista, joista on ennen nauttinut. Masennukseen liittyy myös aloittamisen vaikeutta, väsymystä ja päätöksenteon hankaluuksia. Itsetunto on usein heikentynyt, tulevaisuus näyttää synkältä ja ruokahalu vähentynyt. Masennusoireiden ollessa lieviä on ulkoisilla tapahtumilla yleensä vielä vaikutuksia mielialaan ja arjesta löytyy myös hyviä hetkiä.

Ajoittaiset surun, pettymyksen ja alakulon tunteet ovat normaaleja reaktioita menetyksiin, elämänmuutoksiin ja muihin kuormittaviin elämäntilanteisiin. Jos mieliala on alavireinen pitkään ja surullisuuden lisäksi esiintyy myös muita yllä kuvattuja oireita, saattaa kyseessä olla mielenterveyden häiriö, jota nimitetään masennukseksi.

Hoito

Kohtalainen masennus (19-29 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa selkeästi alentuneeseen mielialaan ja kohtalaisiin masennuksen oireisiin.

Itsetunto on usein heikentynyt, tulevaisuus näyttää synkältä ja ruokahalu vähentynyt. Masennusoireiden ollessa kohtalaisia nämä tuntemukset ovat läsnä arjessa suurimman osan aikaa.

Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään masennukseksi.

Hoito

Masennusta voidaan hoitaa. Mikäli hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Vakava masennus (30-63 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa selkeästi alentuneeseen mielialaan ja kohtalaisiin masennuksen oireisiin.

Itsetunto on usein heikentynyt, tulevaisuus näyttää synkältä ja ruokahalu vähentynyt. Masennusoireiden ollessa kohtalaisia nämä tuntemukset ovat läsnä arjessa suurimman osan aikaa.

Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään masennukseksi.

Masennusta voidaan hoitaa. Mikäli hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Kysely on tarkoitettu pääasiassa normaali- ja alipainoisille henkilöille, jotka haluavat arvioida suhtautumistaan omaan kehoonsa ja ruokaan. Jos olet ylipainoinen ja sinusta tuntuu, että ruoka saattaa hallita elämääsi liiaksi, kannattaa sinun täyttää Syömistapakysely,

Arvioi jokaisen väittämän kohdalla, sopiiko kuvaus tämänhetkiseen tilanteeseesi.

1. Yritätkö oksentaa, koska tunnet olevasi epämiellyttävän kylläinen?

Kyllä (1 p.)

Ei (0 p.)

2. Huolestuttaako sinua ajatus, ettet enää pysty hallitsemaan syömisesi määrää?

Kyllä (1 p.)

Ei (0 p.)

3. Oletko laihtunut lähiaikoina yli kuusi kiloa kolmen kuukauden aikana?

Kyllä (1 p.)

Ei (0 p.)

4. Uskotko olevasi lihava, vaikka muut väittävät, että olet laiha?

Kyllä (1 p.)

Ei (0 p.)

5. Hallitseeko ruoka mielestäsi elämääsi?

Kyllä (1 p.)

Ei (0 p.)

Laske pisteet

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei syömishäiriön oireita (0-1 pistettä)

ämän pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa suhde ruokaan on normaali. Tällöin ruoka ja laihduttaminen eivät hallitse elämää, ja ruoka on yksi mielihyvän lähde muiden joukossa.

Lievät ja ohimenevät ongelmat syömisessä ovat melko tavallisia. Median luomat kauneusihanteet saattavat vääristää käsityksiä siitä, miltä oman kehon tulisi näyttää. Tällöin normaalipainoinenkin ihminen saattaa toivoa laihtuvansa. Ammattiavulle ei yleensä ole tarvetta, jos itse tiedostaa tämän toiveen nurinkurisuuden eikä aloita asian takia rajuja tai pitkäaikaisia laihdutuskuureja. Asiasta voi kuitenkin olla hyvä jutella läheisten kanssa.

Suuri osa ihmisistä laihduttaa jossain elämänsä vaiheessa. Laihduttamiseen liittyvä näläntunne saattaa aiheuttaa kenessä tahansa tarpeen syödä enemmän kuin haluaisi. Näläntunne saattaa myös saada ruuan pyörimään jatkuvasti mielessä. Tällöin laihdutuskuuri on liian tiukka ja olisi syytä syödä säännöllisemmin ja enemmän. Ongelma on vielä tässä vaiheessa yleensä korjattavissa omilla elämäntapamuutoksilla, eikä ammattiavulle ole tarvetta.

Yksittäisen kyselyn avulla ei koskaan pysty 100-prosenttisella tarkkuudella arvioimaan syömishäiriön mahdollisuutta. Jos tämän kyselyn tuloksesta huolimatta syömiseen tai painoon liittyvät asiat tuntuvat ongelmallisilta, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Mahdollinen syömishäiriö (2-5 pistettä)

Tämä kysely viittaa tilanteeseen, jossa suhtautuminen ruokaan ja omaan kehoon voi olla ongelmallinen. Syömistapa sekä kehon paino ja muoto saattavat vaikuttaa liiaksi kokemukseen omasta itsestä. Tässä tilanteessa saattaa esiintyä laihuushäiriön (anorexia nervosa) tai ahmimishäiriön (bulimia nervosa) oireita. Varsinaiset diagnoosit perustuvat kuitenkin aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä tämä kysely välttämättä kerro diagnosoitavan häiriön olemassaolosta.

Syömisen muuttuessa ongelmalliseksi ihmisen suhtautuminen ruokaan ja omaan kehoon saattaa vääristyä. Syöminen ja painontarkkailu alkavat hallita elämää. Syömishäiriöissä käsitys omasta kehon koosta ja siitä, mikä on sopiva määrä ruokaa, on yleensä vääristynyt. Ihminen saattaa itse pitää itseään lihavana tai normaalipainoisena läheisten pitäessä häntä laihana.

Hoito

Avun hakeminen on usein syömishäiriöstä kärsivälle vaikeaa. Parantuminen saattaa pelottaa tai henkilö saattaa itse kokea, ettei mitään ongelmaa ole. Myös häpeän kokeminen on yleistä. Avun hakeminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, sillä syömishäiriöt voivat aiheuttaa vakavia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. Vakavimmillaan hoitamaton syömishäiriö on kuolemaan johtava sairaus.

Jos hoitokontaktia ei vielä ole, on tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa suositeltavaa keskustella tilanteesta ammattilaisen kanssa. Näin mahdolliset syömisen ongelmat voidaan selvittää ja hoitaa.

Tällä kyselyllä arvioidaan ahmimistaipumusta. Kysely on tarkoitettu ylipainoisille henkilöille. Jos olet huolissasi syömistavoistasi ja olet normaali- tai alipainoinen, suosittelemme täyttämään Syömishäiriökyselyn (SCOFF).

Kyselyssä on joukko väittämiä ryhmiteltyinä. Valitse jokaisesta kohdasta vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa tämänhetkistä tilannettasi.

1. Kokemus omasta painosta

En ole vaivautunut painostani tai koostani ollessani toisten seurassa (0 p.)

Olen huolestunut siitä miltä näytän muiden silmissä mutta tavallisesti se ei saa minua tuntemaan tyytymättömyyttä itseeni (1 p.)

Olen vaivautunut ulkonäöstäni ja painostani mikä saa minut tuntemaan tyytymättömyyttä itseeni (2 p.)

Olen hyvin vaivautunut painostani ja tunnen usein voimakasta häpeää ja itseinhoa. Yritän välttää sosiaalisia tilanteita vaivautumiseni vuoksi (3 p.)

2. Hotkiminen

Minulla ei ole mitään vaikeuksia syödä hitaasti ja sopivalla tavalla (0 p.)

Vaikka näytän hotkivan ruokani en syömisen jälkeen tunne oloani täysinäiseksi liiasta syömisestä (1 p.)

Toisinaan syön nopeasti jolloin tunnen oloni epämukavan täysinäiseksi jälkeenpäin (2 p.)

Minulla on tapana hotkia ruokani pureskelematta kunnolla. Kun näin käy tunnen yleensä oloni epämukavan täysinäiseksi koska olen syönyt liikaa (3 p.)

3. Syömisen hallitseminen

Tunnen että halutessani kykenen hallitsemaan syömishaluni (0 p.)

Tunnen että olen epäonnistunut syömisen hallitsemisessa useammin kuin ihmiset yleensä (1 p.)

Koen itseni täysin avuttomaksi liittyen syömishaluni hallitsemisen tunteeseen (2 p.)

Koska tunnen itseni niin avuttomaksi syömisen hallinnan suhteen olen tullut epätoivoiseksi yrittäessäni saada sen hallintaan (3 p.)

4. Syöminen ikävysteneenä

Minulla ei ole tapana syödä ollessani ikävystynyt (0 p.)

Syön joskus ollessani ikävystynyt mutta usein pystyn keksimään muuta tekemistä ja saan ajatukset pois ruoasta (0 p.)

Minulla on säännönmukaisesti tapana syödä ollessani ikävystynyt mutta toisinaan voin muun toiminnan avulla saada syömisen pois mielestäni (0 p.)

Minulla on sitkeä tapa syödä ollessani ikävystynyt. Mikään ei näytä auttavan minua irti tästä tottumuksesta (2 p.)

5. Nälän tunne

Minulla on yleensä fyysisesti nälkä kun syön jotain (0 p.)

Toisinaan syön jotain hetken mielijohteesta vaikka en olisikaan nälkäinen (1 p.)

Minulla on säännönmukaisesti tapana syödä ruokia joista en oikeastaan pidä jotta saisin tyydytettyä nälän tunteeni vaikka en fyysisesti tarvitsekaan ruokaa (2 p.)

Vaikka minulla ei ole fyysisesti nälkä suussani on nälän tunne jonka näyttää tyydyttävän vain se että syön suun täyttävää ruokaa kuten leipää. Joskus kun syön tyydyttääkseni "suun nälän" sylkäisen ruuan pois jotta en lihoisi (3 p.)

6. Syyllisyyden tunne ja itseinho

En tunne syyllisyyttä tai itseinhoa syötyäni liikaa (0 p.)

Syötyäni liikaa tunnen toisinaan syyllisyyttä tai itseinhoa (2 p.)

Koen lähes aina voimakasta syyllisyyttä tai itseinhoa syötyäni liikaa (3 p.)

7. Dieetti

En menetä syömisen hallintaani kokonaan ollessani dieetillä sellaistenkaan kausien jälkeen jolloin syön liikaa (0 p.)

Joskus kun syön dieetillä ollessani "kiellettyä ruokaa" ajattelen että epäonnistuin ja syön vielä lisää (2 p.)

Minulla on usein tapana sanoa itselleni "epäonnistuin antaa siis mennä saman tien" kun syön liikaa dieetillä ollessani. Kun näin käy syön vielä enemmän (3 p.)

Minulla on säännöllisesti tapana aloittaa tiukka dieetti mutta dieetti keskeytyy kun rupean ahmimaan. Elämäni näyttää olevan joko yhtä "juhla-ateriaa" tai "nälkään nääntymistä" (3 p.)

8. Epämukava täysinäisyyden tunne

Syön harvoin niin paljon ruokaa että tunnen itseni epämukavan täysinäiseksi jälkeenpäin (0 p.)

Yleensä noin kerran kuussa syön niin suuren määrän ruokaa että tunnen itseni lopulta hyvin täysinäiseksi (1 p.)

Minulla on säännöllisesti kuukauden mittaan jaksoja jolloin syön valtavan määrän ruokaa joko aterioilla tai välipaloina (2 p.)

Syön niin paljon ruokaa että tunnen säännöllisesti oloni varsin epämukavaksi syömisen jälkeen ja joskus vähän pahoinvoivaksi (3 p.)

9. Nautittu energiamäärä

Nauttimani energiamäärä ei nouse kovin korkealle tai laske kovin matalalle tasolle säännöllisesti (0 p.)

Joskus kun olen ylensyönyt pyrin alentamaan energian saannin lähes nollaan liikaa nauttimani energiamäärän tasaamiseksi (1 p.)

Minulla on säännöllinen tapa syödä liikaa illan mittaan. Päiväjärjestykseni näyttää olevan sellainen että en ole nälkäinen aamulla mutta ylensyön illalla (2 p.)

Minulla on säännöllinen tapa syödä liikaa illan mittaan. Päiväjärjestykseni näyttää olevan sellainen että en ole nälkäinen aamulla mutta ylensyön illalla. (2 p.)

Aikuisiällä minulla on ollut viikon mittaisia kausia jolloin käytännöllisesti katsoen näännytän itseäni. Nämä kaudet tulevat ylensyömisjaksojen jälkeen. Näyttää siltä että elämässäni joko "vietän juhlaa" tai "näen nälkää" (3 p.)

10. Syömishalu

Tavallisesti kykenen halutessani lopettamaan syömisen. Tiedän milloin "tarpeeksi on tarpeeksi" (0 p.)

Aika usein koen pakottavaa syömishalua jota en näytä pystyvän hallitsemaan (1 p.)

Koen usein voimakasta syömishalua jota en näytä kykenevän hallitsemaan mutta toisinaan taas pystyn hallitsemaan syömishaluni (2 p.)

Tunnen olevani kyvytön hallitsemaan syömishaluni. Pelkään että en kykene lopettamaan syömistä vapaaehtoisesti (3 p.)

11. Syömisen lopettaminen

Minulla ei ole mitään vaikeuksia lakata syömästä tuntiessani itseni kylläiseksi (0 p.)

Pystyn tavallisesti lopettamaan syömisen kun tunnen itseni kylläiseksi mutta toisinaan syön liikaa minkä jälkeen tunnen itseni epämukavan täysinäiseksi (1 p.)

Minulla on vaikeuksia lopettaa syöminen kun olen aloittanut ja tavallisesti tunnen itseni epämiellyttävän täysinäiseksi syötyäni aterian (2 p.)

Koska minulla on halutessani vaikea lopettaa syöminen täytyy minun joskus saada itseni oksentamaan päästäkseni eroon täysinäisyyden tunteesta (3 p.)

12. Muiden seurassa syöminen

Minusta tuntuu siltä että syömiseni määrään ei vaikuta se syönkö yksin vai seurassa (perhe/sosiaaliset tilanteet) (0 p.)

Joskus ollessani toisten seurassa en syö niin paljon kuin haluaisin koska olen vaivautunut syömisestäni (1 p.)

Usein syön vain vähän ruokaa toisten läsnä ollessa koska syömiseni nolostuttaa minua (2 p.)

Häpeän niin paljon liiallista syömistäni että pyrin valitsemaan ylensyömiselle sellaiset ajat jolloin tiedän ettei kukaan näe minua. Tunnen olevani "kaappisyöppö" (3 p.)

13. Ateriat

Syön kolme ateriaa päivässä ja vain satunnaisesti välipaloja (0 p.)

Syön kolme ateriaa päivässä mutta tavallisesti myös välipaloja (0 p.)

Kun syön runsaasti välipaloja tavakseni tulee jättää säännölliset ateriat väliin (2 p.)

Minulla on säännöllisesti kausia jolloin tuntuu että syön jatkuvasti ilman mitään suunnitelmallisia aterioita (3 p.)

14. Syömishalun hillitseminen

En juuri ajattele pyrkiväni hallitsemaan ei-toivottua syömishalua (0 p.)

Ainakin toisinaan tunnen että ajatuksiani hallitsee pyrkimykseni hallita syömishalua (1 p.)

Minusta tuntuu että usein käytän paljon aikaa sen miettimiseen kuinka paljon söin tai miten olla syömättä enää (2 p.)

Minusta tuntuu siltä että suurimman osan valveillaoloajastani ajatuksiani hallitsee syöminen tai syömättä jättäminen. Tunnen että taistelen jatkuvasti ollakseni syömättä (3 p.)

15. Ruuan ajatteleminen

En ajattele ruokaa kovin paljon (0 p.)

Tunnen joskus voimakasta ruuan himoa mutta yleensä vain lyhyen aikaa (1 p.)

On päiviä jolloin en näytä pystyvän ajattelemaan mitään muuta kuin ruokaa (2 p.)

Suurinta osaa päivistäni näyttää hallitsevan ruuan ajatteleminen. Tunnen että elän syödäkseni (3 p.)

16. Näläntunne

Tiedän yleensä olenko fyysisesti nälkäinen. Otan oikean määrän ruokaa nälän tyydyttämiseksi (0 p.)

Toisinaan olen epävarma siitä olenko fyysisesti nälkäinen. Tällöin on vaikea tietää miten paljon minun pitäisi ottaa ruokaa nälän tyydyttämiseksi (1 p.)

Vaikka tietäisin miten paljon energiaa minun pitäisi saada ei minulla ole mitään käsitystä siitä mikä on "normaali" ruoka-annos minulle (2 p.)

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei ahmimistaipumusta (0-17 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa ruokailutottumukset ovat normaaleja eikä merkittävää ahmimistaipumusta ole. Tällöin ruokailu on useimmiten säännöllistä ja tapahtuu vain nälän yhteydessä. Syöminen ei yleensä muutu hallitsemattomaksi, siihen ei liity erityisiä syyllisyydentunteita eivätkä ajatukset pyöri jatkuvasti ruokailun ympärillä.

Ajoittainen liiallinen syöminen on tavallista lähes kaikille ihmisille eikä se välttämättä ole merkki häiriintyneestä syömisestä. On tavallista, että silloin tällöin tulee syötyä enemmän kuin oli tarkoitus. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun on ollut pitkään nälkäinen. Tämän takia erilaiset laihdutuskuurit lisäävät yleensä ahminnan riskiä. Jos ahminta lisääntyy laihdutuskuurin aikana, kannattaa riittävään energiansaantiin ja säännölliseen ruokailurytmiin kiinnittää erityistä huomiota.

Kohtalainen ahmimistaipumus (18-26 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on taipumusta ahmintaan. Ahmiminen on vaikeusasteeltaan kohtalaista.

Ahmittaessa syödään suuria ruokamääriä kerralla lyhyessä ajassa. Hallinnan tunne syömisestä katoaa, eikä syömistä pysty lopettamaan. Suurin osa syömisestä tapahtuu yleensä yksin.

Ahmittaessa syömisen tarkoitus ei enää ole pelkkä kehon ravitseminen, vaan syöminen on saanut muita merkityksiä. Sillä saatetaan esimerkiksi yrittää hallita negatiivisia tunteita. Ahminnan jälkeen koetaan tyypillisesti esimerkiksi häpeää, masennusta tai itseinhoa. Ajatukset saattavat pyöriä jatkuvasti ruuan ympärillä myös ruokailujen ulkopuolella. Ahminta vaikuttaa haitallisesti niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin.

Vakava ahmimistaipumus (27-46 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on taipumusta ahmintaan. Ahmiminen on vaikeusasteeltaan vakavaa.

Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä syömishäiriöön, jota nimitetään ahmintahäiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä tämän kyselyn pohjalta voi tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.

Ahmittaessa syödään suuria ruokamääriä kerralla lyhyessä ajassa. Hallinnan tunne syömisestä katoaa, eikä syömistä pysty lopettamaan. Suurin osa syömisestä tapahtuu yleensä yksin.

Ahmittaessa syömisen tarkoitus ei enää ole pelkkä kehon ravitseminen, vaan syöminen on saanut muita merkityksiä. Sillä saatetaan esimerkiksi yrittää hallita negatiivisia tunteita. Ahminnan jälkeen koetaan tyypillisesti esimerkiksi häpeää, masennusta tai itseinhoa. Vaikeusasteeltaan vakavassa ahminnassa syömisen ongelmat vaikuttavat merkittävästi niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin vointiin ja koko elämä pyörii ruoan ympärillä.

Hoito

Ahmintaan liittyvien syyllisyyden ja häpeän tunteiden takia avun hakeminen voi tuntua vaikealta. Tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää löytää terveempi suhtautuminen ruokaan. Jos hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Karolinska Institutissa Tukholmassa on kehitetty itsearviointitesti KEDS, jonka avulla pystyt selvittämään suhteellisen luotettavasti, miten suuressa akuutin uupumisen vaarassa olet tällä hetkellä.

Jokaisessa kysymyksessä on seitsemän vastausvaihtoehdon asteikko, joista voit valita vaihtoehdon, joka kuvaa parhaiten oloasi viimeisten kahden viikon aikana.

1. Keskittymiskyky: Miten hyvin jaksat koota ajatuksesi keskittymistä vaativiin arkipäivän asioihin?

Minun ei ole vaikea keskittyä vaan luen katson TV:tä ja osallistun keskusteluun ongelmitta (0 p.)

(1 p.)

Minun on joskus vaikea keskittyä sellaiseen mikä normaalisti vangitsisi huomioni (2 p.)

(3 p.)

Minun on usein vaikea keskittyä (4 p.)

(5 p.)

En pysty keskittymään oikein mihinkään (6 p.)

2. Muisti: Miten hyvin pystyt painamaan ja palauttamaan mieleesi arjessasi tarpeellisia asioita?

Muistan vaivatta nimet/päivämäärät/asiat jotka minun on tehtävä (0 p.)

(1 p.)

Saatan unohtaa vähemmän tärkeitä asioita mutta jos kokoan itseni muistan suurimman osan (2 p.)

(3 p.)

Unohdan usein tapaamisia tai hyvienkin tuttujen nimiä (4 p.)

(5 p.)

Unohdan päivittäin tärkeitäkin asioita tai asioita jotka minun olisi pitänyt tehdä (6 p.)

3. Fyysinen jaksaminen: Tunnetko itsesi ruumiillisesti tavallista väsyneemmäksi arkipäivän puuhien tai muun fyysisen ponnistelun jälkeen?

Oloni tuntuu normaalilta: arkipäivän liikkuminen ja urheiluharrastukset sujuvat kuten tavallisesti (0 p.)

(1 p.)

Ruumiilliset ponnistukset väsyttävät minua enemmän kuin yleensä mutta liikun silti tavalliseen tapaan (2 p.)

(3 p.)

Ruumiillinen ponnistelu tuntuu vaikealta. Jaksan niin kauan kuin liikun normaaliin tahtiin mutta jos lisään vauhtia hengästyn ja minua alkaa heikottaa (4 p.)

(5 p.)

Tunnen oloni todella heikoksi enkä jaksa kävellä lyhyitäkään matkoja (6 p.)

4. Sitkeys, kestävyys: Miten sitkeästi olet viime viikkoina jaksanut toimittaa arkipäivän tehtäviäsi, ja millaisiksi koet henkiset voimavarasi?

Minulla on energiaa saman verran kuin tavallisesti. Minulla ei ole suurempia vaikeuksia tehdä niitä asioita joita arkipäivääni yleensä kuuluu (0 p.)

(1 p.)

Selviän arkipäivän tehtävistäni mutta se vie tavallista enemmän voimia ja väsyn tavallista nopeammin. Tarvitsen taukoja useammin kuin yleensä (2 p.)

(3 p.)

Väsyn epätavallisen paljon kun yritän selvitä tavallisesta arjestani ja ihmisten kanssa oleminen tuntuu rasittavalta (4 p.)

(5 p.)

En jaksa tehdä juuri mitään (6 p.)

5. Palautuminen: Miten hyvin ja nopeasti palaudut rasituksesta henkisesti ja ruumiillisesti?

Minun ei tarvitse levätä päivällä (0 p.)

(1 p.)

Väsyn päivän aikana mutta tarvitsen vain pienen tauon ja jaksan taas (2 p.)

(3 p.)

Väsyn päivän aikana ja tarvitsen pitkiä taukoja että tuntisin oloni pirteämmäksi (4 p.)

(5 p.)

Ei ole mitään väliä sillä kuinka paljon lepään on kuin en saisi akkujani ladatuksi millään (6 p.)

6. Uni: Miten hyvää unesi on ollut ja/tai oletko tuntenut itsesi levänneeksi viimeisten kahden viikon aikana?

Nukun hyvin ja tarpeeksi pitkään (0 p.)

(1 p.)

Joskus nukun levottomammin tai minun on vaikea nukahtaa uudelleen jos herään yöllä. Aina en tunne itseäni levänneeksi yöunien jälkeen (2 p.)

(3 p.)

Nukun usein levottomasti tai herään yöllä enkä saa unta uudestaan. Usein en tunne itseäni levänneeksi yöunien jälkeen (4 p.)

(5 p.)

Nukun levottomasti tai herään joka yö ja minun on vaikea nukahtaa uudestaan. En tunne itseäni koskaan levänneeksi tai virkeäksi kun herään (6 p.)

7. Aistiherkkyys: Tuntuuko sinusta, että jokin tai jotkin aisteistasi ovat tulleet tavallista herkemmiksi?

Minusta aistini eivät ole tavallista herkemmät (0 p.)

(1 p.)

Äänet/valot/muut aistiärsykkeet voivat välillä tuntua epämukavilta (2 p.)

(3 p.)

Koen äänet/valot/muut aistiärsykkeet usein häiritsevinä tai epämukavina (4 p.)

(5 p.)

Äänet/valot/muut aistiärsykkeet häiritsevät minua niin paljon että vetäydyn pois

8. Vaatimusten kohtaaminen: Miten reagoit vaatimuksiin, joita sinulle asetetaan arkipäivässäsi? Vaatimukset voivat tulla toisten taholta tai omasta mielestäsi.

Teen sen mitä minun tarvitsee tehdä enkä koe sitä erityisen vaativaksi tai hankalaksi (0 p.)

(1 p.)

Arkipäivän tilanteet jotka olen aikaisemmin hallinnut ilman erityisiä ongelmia tuntuvat välillä hankalilta epämiellyttäviltä tai tavallista stressaavammilta (2 p.)

(3 p.)

Tilanteet jotka olen aikaisemmin hallinnut ongelmitta tuntuvat nyt usein vaativilta/epämukavilta/stressaavilta (4 p.)

(5 p.)

Useimmat asiat tuntuvat vaativilta ja tuntuu etten pärjää minkäänlaisten vaatimusten kanssa (6 p.)

9. Ärtymys ja kiukku: Miten ärtyneeksi tai vihaiseksi tunnet itsesi sisäisesti, riippumatta siitä näytätkö sen ulospäin tai et?

En tunne itseäni erityisen ärtyisäksi (0 p.)

(1 p.)

Olen tavallista kärsimättömämpi tai ärtyisämpi mutta se menee myös nopeasti ohi (2 p.)

(3 p.)

Suutun tai provosoidun helpommin kuin yleensä. Joskus menetän malttini tavalla joka ei ole minulle normaalia. (4 p.)

(5 p.)

Usein olen sisäisesti suorastaan raivoissani ja joudun pinnistämään tosissani että hallitsen itseni (6 p.)

Laske pisteet

Tuloksesi: 0 pistettä

Vähäinen uupuneisuus (0-19 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa uupuneisuus on vähäistä. Ajoittainen uupumuksen tunne on luonnollinen ja normaali osa elämää.

Merkittävä uupuneisuus (20-54 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa uupuneisuus on merkittävää.

Jos pisteitten kokonaismäärä on 19 tai enemmän, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota rasituksen ja palautumisen tasapainoon. Korkein pistemäärä kyselyssä on 54. Mitä korkeampi pistemäärä on, sitä enemmän kärsii pitkäkestoiselle ylikuormitukselle tyypillisistä oireista ja ongelmista. Tulos ei ole pysyvä, vaan testin voi toistaa niin usein kuin se tuntuu tarpeelliselta.

Kyselyä kannattaa hyödyntää tarkemmin. Sen yhdeksän kohtaa antavat yksinkertaisen tavan arvioida, millä tasolla fyysinen ja psyykkinen kestävyys ja palautumiskyky, nukkuminen sekä kyky käsitellä erilaisia vaatimuksia ja ärsykkeitä ovat. Yhdessä nämä kertovat voimavara- ja palautumistilanteesta kokonaisuutena, mutta erikseenkin ne antavat karkean arvion siitä, mihin uupumisoireilu painottuu ja mihin kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota.

Ajoittainen uupumuksen tunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Jos omahoito ei kohenna oloa, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Tällä kyselyllä voit arvioida mahdollisia masennusoireitasi ja ahdistuneisuuttasi. Voit täyttää kyselyn riippumatta siitä, onko sinulla masennuksen diagnoosia vai ei.

Vastaa kysymyksiin sillä tavalla, millaiseksi tunnet itsesi tällä hetkellä.

1. Minkälainen on mielialasi?

Mielialani on melko valoisa ja hyvä. (0 p.)

En ole alakuloinen tai surullinen. (0 p.)

Tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi. (1 p.)

Olen alakuloinen jatkuvasti enkä pääse siitä yli. (2 p.)

Olen niin masentunut ja alavireinen etten kestä enää. (3 p.)

2. Miten suhtaudut tulevaisuuteen?

Suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti. (0 p.)

En suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti. (0 p.)

Tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta. (1 p.)

Minusta tuntuu ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa. (2 p.)

Tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta. En jaksa uskoa että asiat muuttuisivat parempaan päin. (3 p.)

3. Miten katsot elämäsi sujuneen?

Olen elämässäni onnistunut huomattavan usein. (0 p.)

En tunne epäonnistuneeni elämässä. (0 p.)

Minusta tuntuu että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin. (1 p.)

Elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia. (2 p.)

Tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä. (3 p.)

4. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi?

Olen varsin tyytyväinen elämääni. (0 p.)

En ole erityisen tyytyväinen. (0 p.)

En nauti asioista samalla tavoin kuin ennen. (1 p.)

Minusta tuntuu etten saa enää tyydytystä juuri mistään. (2 p.)

Olen täysin tyytymätön kaikkeen. (3 p.)

5. Minkälaisena pidät itseäsi?

Tunnen itseni melko hyväksi. (0 p.)

En tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi. (0 p.)

Tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein. (1 p.)

Nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina. (2 p.)

Olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton. (3 p.)

6. Onko sinulla pettymyksen tunteita?

Olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini. (0 p.)

En ole pettynyt itseni suhteen. (0 p.)

Olen pettynyt itseni suhteen. (1 p.)

Minua inhottaa itseni. (2 p.)

Vihaan itseäni. (3 p.)

7. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia?

Minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia. (0 p.)

En ajattele enkä halua vahingoittaa itseäni. (0 p.)

Minusta tuntuu että olisi parempi jos olisin kuollut. (1 p.)

Minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta. (2 p.)

Tekisin itsemurhan jos siihen olisi mahdollisuus. (3 p.)

8. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen?

Pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta. (0 p.)

En ole menettänyt kiinnostusta muihin ihmisiin. (0 p.)

Toiset ihmiset eivät enää kiinnosta minua niin paljon kuin ennen. (1 p.)

Olen melkein menettänyt mielenkiintoni sekä tunteeni toisia ihmisiä kohtaan. (2 p.)

Olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin enkä välitä heistä lainkaan. (3 p.)

9. Miten koet päätösten tekemisen?

Erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa. (0 p.)

Pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin. (0 p.)

Varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätöksen tekoa. (1 p.)

Minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa. (2 p.)

En pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä. (3 p.)

10. Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi?

Olen melko tyytyväinen ulkonäkööni ja olemukseeni. (0 p.)

Ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä. (0 p.)

Olen huolissani siitä että näytän epämiellyttävältä. (1 p.)

Minusta tuntuu että näytän rumalta. (2 p.)

Olen varma että näytän rumalta ja vastenmieliseltä. (3 p.)

11. Minkälaista nukkumisesi on?

Minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia. (0 p.)

Nukun yhtä hyvin kuin ennenkin. (0 p.)

Herätessäni aamuisin olen paljon väsyneempi kuin ennen. (1 p.)

Minua haittaa unettomuus. (2 p.)

Kärsin unettomuudesta / nukahtamisvaikeuksista / liian aikaisesta kesken unien heräämisestä. (3 p.)

12. Tunnetko väsymystä ja uupumusta?

Väsyminen on minulle lähes täysin vierasta. (0 p.)

En väsy helpommin kuin tavallisestikaan. (0 p.)

Väsyn helpommin kuin ennen. (1 p.)

Vähäinen työ väsyttää ja uuvuttaa minua. (2 p.)

Olen liian väsynyt tehdäkseni mitään. (3 p.)

13. Minkälainen ruokahalusi on?

Ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia. (0 p.)

Ruokahaluni on ennallaan. (0 p.)

Ruokahaluni on huonompi kuin ennen. (1 p.)

Ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen. (2 p.)

Minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua. (3 p.)

Laske pisteet

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei masennusoireita (0-4 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa mieliala on normaali ja hyvä eikä masennuksen oireita ole.

Lieviä masennusoireita (5-7 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa alentuneeseen mielialaan ja lieviin masennuksen oireisiin.

Kohtalaisia masennusoireita (8-15 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa selkeästi alentuneeseen mielialaan ja kohtalaisiin masennuksen oireisiin.

Itsetunto on usein heikentynyt, tulevaisuus näyttää synkältä ja ruokahalu vähentynyt. Masennusoireiden ollessa kohtalaisia nämä tuntemukset ovat läsnä arjessa suurimman osan aikaa.

Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään masennukseksi.

Masennusta voidaan hoitaa. Mikäli hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Vakavia masennusoireita (16-39 pistettä)

Tämä pistemäärä viittaa selvästi alentuneeseen mielialaan ja vakaviin masennuksen oireisiin.

Masennuksen oireita ovat esimerkiksi alakuloisuus ja vaikeus kokea mielihyvää asioista, joista on ennen nauttinut. Masennukseen liittyy myös aloittamisen vaikeutta, väsymystä ja päätöksenteon hankaluuksia. Itsetunto on usein heikentynyt, tulevaisuus näyttää synkältä ja ruokahalu on vähentynyt. Masennusoireiden ollessa vakavia alakuloinen mieliala on yleensä arjessa jatkuvasti läsnä. Saattaa jopa tuntua siltä, ettei mikään enää kohenna mielialla.

Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä diagnosoitavaan häiriöön, jota nimitetään masennukseksi.

Masennusta voidaan hoitaa. Mikäli hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa olla yhteydessä ammattiauttajaan.

Oirekyselyt

Oirekyselyt

1. Hermostuneisuuden-, ahdistuneisuuden- tai kireydentunne

2. En ole voinut lopettaa tai hallita huolestumistani

3. Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista

4. Vaikeus rentoutua

5. Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan

6. Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti

7. Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua

Tuloksesi: 0 pistettä

Vähäinen ahdistuneisuus (0-4 pistettä)

Lievä ahdistuneisuus (5-9 pistettä)

Kohtalainen ahdistuneisuus (10-14 pistettä)

Vaikea ahdistuneisuus (15-21 pistettä)

2. Kuinka monta annosta alkoholia tavallisesti otat niinä päivinä, jolloin juot alkoholia?

3. Kuinka usein juot yhdellä juomakerralla kuusi tai useampia alkoholiannoksia?

4. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulle on käynyt niin, että et ole pystynyt lopettamaan alkoholin juomista, kun kerran olit sen aloittanut?

5. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulta on juomisesi vuoksi jäänyt hoitamatta jokin asia, joka sinun tavallisesti olisi kuulunut hoitaa?

6. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana olet tarvinnut runsaan juomisen jälkeisenä aamuna annoksen alkoholia saadaksesi itsesi liikkeelle?

7. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana olet tuntenut syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen?

8. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulle on käynyt niin, että et ole seuraavana päivänä pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia, koska olit juonut alkoholia?

9. Oletko itse tai onko joku muu vahingoittunut alkoholinkäyttösi vuoksi?

10. Onko joku läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu terveydenhuollon työntekijä ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi tai ehdottanut että vähentäisit juomista?

1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia?

Tuloksesi: 0 pistettä

Riskit vähäisiä (0-7 pistettä)

Riskit lievästi kasvaneet (8-10 pistettä)

Riskit vähäisiä (0-5 pistettä)

Riskit lievästi kasvaneet (6-10 pistettä)

Riskit vähäisiä (0-4 pistettä)

Riskit lievästi kasvaneet (5-10 pistettä)

Riskit selvästi kasvaneet (11-14 pistettä)

Riskit suuria (15-19 pistettä)

Riskit erittäin suuria (20-40 pistettä)

Olen

1. Kiinnostus asioiden tekemiseen on hyvin vähäistä tai ei juuri tuota mielihyvää.

2. Alakuloisuus, masentuneisuus tai toivottomuus

3. Nukahtamis- tai nukkumisvaikeudet tai liiallinen nukkuminen

4. Väsymys tai energian puute​

5. Ruokahaluttomuus tai liiallinen syöminen​

6. Tyytymättömyys omaan itseen tai tunne siitä, että on epäonnistunut tai laiminlyönyt itseään tai perhettään​

7. Vaikeus keskittyä pidemmäksi aikaa asioihin, kuten lehden lukemiseen tai television katseluun​

8. Puhumisen tai liikkumisen hitaus, jonka muutkin voisivat huomata. Tai vastakohtaisesti niin hermostunut olo, että se saa liikkumaan paljon tavallista enemmän

9. Ajatukset siitä, että olisi parempi olla kuollut tai että voisi vahingoittaa itseään jollakin tavalla

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei masennusoireita (0-4 pistettä)

Lieviä masennusoireita (5-9 pistettä)

Lievä masennus (10-14 pistettä)

Kohtalainen masennus (15-19 pistettä)

Vakava masennus (20-27 pistettä)

1. Oletko periaatteessa tyytyväinen elämääsi?

2. Oletko luopunut monista riennoistasi ja harrastuksistasi?

3. Tuntuuko elämäsi tyhjältä?

4. Pitkästytkö usein?

5. Oletko enimmäkseen hyvällä tuulella?

6. Pelkäätkö, että sinulle voi tapahtua jotain pahaa?

7. Tunnetko enimmäkseen olevasi iloinen?

8. Tunnetko itsesi usein avuttomaksi?

9. Oletko mieluummin kotona kuin lähdet ulos ja teet uusia asioita?

10. Onko sinulla mielestäsi enemmän muistihäiriöitä kuin ihmisillä yleensä?

11. Onko sinun tällä hetkellä hyvä elää?

12. Tunnetko itsesi nykyisellään jokseenkin arvottomaksi?

13. Tunnetko olevasi täynnä tarmoa?

14. Tuntuuko sinusta, että tilanteesi on toivoton?

15. Tuntuuko, että useimmilla ihmisillä menee paremmin kuin sinulla?

Tuloksesi: 0 pistettä

Ei masennusoireita (0-4 pistettä)

Lieviä masennusoireita (5-8 pistettä)

Keskivaikeita masennusoireita (9-11 pistettä)

Vaikeita masennusoireita (12-15 pistettä)

1. Olen säästänyt niin paljon tavaroita, että ne alkavat olla tiellä.

2. Tarkistan asioita useammin kuin olisi tarpeen.

3. Hermostun, jos tavarat eivät ole oikeassa järjestyksessä.

4. Minun on pakko laskea samalla, kun teen asioita.

5. Minun on vaikea koskea esinettä, jos tiedän, että vieraat ihmiset tai jotkut tietyt ihmiset ovat koskeneet siihen.

6. Minun on vaikea hallita omia ajatuksiani.

7. Kerään tavaroita, joita en tarvitse.

8. Tarkistan toistuvasti ovia, ikkunoita, lipastoja jne.

9. Hermostun, jos toiset muuttavat järjestystä, johon olen tavarat laittanut.

10. Minusta tuntuu, että minun pitää toistaa tiettyjä numeroita.

4. Väsymys tai energian puute

5. Ruokahaluttomuus tai liiallinen syöminen

6. Tyytymättömyys omaan itseen tai tunne siitä, että on epäonnistunut tai laiminlyönyt itseään tai perhettään

7. Vaikeus keskittyä pidemmäksi aikaa asioihin, kuten lehden lukemiseen tai television katseluun